 |
| Kuva: Anna-Mari West Teksti: Katarina West |
Ei, en ole hylkäämässä perhettäni tai ketään muutakaan minulle rakasta ihmistä tai asiaa.
Olen nyt laittanut elämäni jyvät, pitkän harkinnan jälkeen, tärkeysjärjestykseen ja puhaltanut akanat tuulen vietäväksi. Päätös on tehty, eräs polku on tullut tiensä päähän.
Uskon, että moni ihminen tuttavapiirissä tulee kyseenalaistamaan ratkaisujani. Elämmehän erittäin haasteellisia aikoja tässä yhteiskunnassa, kuten myös maailmanlaajuisesti.
Mutta voin jo tässä kohtaa kertoa, että tulen jättämään jokaisen, tekemääni päätökseen kohdistuvan, arvostelun omaan arvoonsa.
Olen pannut merkille, että ihmisillä on taipumusta lytätä uusia näkökulmia paljon helpommin kuin tukea ihmistä vaikeiden ratkaisujen edessä. God knows, olen itsekin syyllistynyt siihen!
Ja kyllä. Olen ennenkin tehnyt rankkoja ratkaisuja. Ja selvinnyt niistäkin.
Välillä nilkuttaen, välillä paremmin. Mutta, kertaakaan jälkeenpäin en ole katunut tekemääni ratkaisua, silloin kun ollaan oltu todella suurten asioiden äärellä. Se ehkä kuitenkin kertoo sen, että ratkaisu on ollut oikea. Ei välttämättä helppo, mutta oikea.
Jokainen meistä on kuitenkin yksilö ja kuinka tarkkaan kukaan ulkopuolinen lopulta tietää, miksi yksilö tekee ratkaisunsa juuri niin kuin tekee?
Kolikolla on aina kaksi puolta. Me näemme ehkä asian yhdeltä puolelta, mutta emme siltä toiselta.
Jos tarkkaan miettii, niin koko elämähän on luopumista - ja uusia mahdollisuuksia!
Ohikiitävä sekunti meni jo, ei meistä kukaan saa sitä takaisin.
Mutta seuraava sekunti voi tuoda tilalle jotain paljon parempaa. Jotain sellaista, jota
emme ole osanneet edes ajatella.
Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa, että olen viimeisen parin vuoden aikana uinut niin syvissä suonsilmissä, että moni ei sitä uskokaan.
Rankoista asioista selviäminen antaa uskoa ja luo pohjaa tulevalle. Ja monesti se antaa myös perspektiiviä asioihin ja muuttaa asioiden tärkeysjärjestystä.
Seison edelleen, hengissä, niillä samoilla jaloilla, joiden avulla olen kahlannut näiden syvien suonsilmien läpi, vaikka välillä omaa uskoani on koeteltu ja kovalla kädellä.
Lopun elämän mittainen, rakas tulevaisuus edessä.
Omaa sisäistä arvomaailmaani kunnioittaen sekä päätösteni takana seisten,
Sarica
Ohessa olevan kuvan ja tekstin käyttöön on saatu lupa valokuvaajalta itseltään.
Arvostan. Olet rohkea ja tiedät mitä tahdot. Monet meistä tahtoisi tehdä juuri kuten teit, kuitenkin meitä pidättelee se jokin tuttu ja turvallinen jos enää niin voi sanoa. Muutokset vaatii paljon. Jokaisella meillä toki on se oma aikansa. Kaikkea hyvää uuteen tulevaisuuteesi ja sinut tuntien ovet on auki koko maailmaan, usko pois sinulla tulee olemaan loistava uusi jakso elämässä ja uudet ovet aukeaa kun entisiä vähän sulkee.
VastaaPoistaKiitos, elämää vielä edessä ja takatukkaa hieman takana =)
VastaaPoistaOlen hämmästynyt, että vielä näillä vanhoilla silmilläni saan lukea jotain näin järisyttävän ihanaa...rohkeutta elää!
VastaaPoistaEt uskokaan, miten paljon voimaannutat kaikkia niitä, jotka miettivät ja pähkäilevät elämänsä suuntaviivoja.
Olet täsmälleen se sama luova tyttönen, jonka ensimmäistä kuutta kouluvuotta sain seurata. Näin eläkeläisenä olen kiitollinen, että saan nähdä, että luovuutesi kukoistaa edelleen. Paljon onnea ja siunausta kaikelle uudelle elämässäsi!
Kiitos! Voin vain kiittää Sinua loistavasta ohjauksestasi elämäni ensimmäisinä kouluvuosina sekä ystävyydestäsi vielä nyt ja tässä!
VastaaPoistaIkävä kuulla, että olet joutunut kuulla arvosteluja. Jokainen eläköön omaa elämäänsä ja tekee sellaisia ratkaisuja, mitkä tekevät juuri itsensä onnelliseksi. Paljon hyvää uuteen tulevaisuuteesi! <3
VastaaPoistaItse asiassa kommentit ovat olleet hyvinkin rohkaisevia ja olen saanut palautetta, että päätökseni ja ajatukseni ovat pysäyttäneet ihmisiä ajattelemaan omaa tilannettaan. Mutta varmasti vastaan tulee vielä heitä, jotka voivat kommentoida asiasta jotain ihan muuta....Meitä on moneen junaan. Mutta, jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä.
VastaaPoista