Vuohenputkea lautaselle? Yes, please!

Aloin opiskelemaan hortaohjaajaksi marraskuussa 2017 ja tätä kirjoittaessani olen virallisesti näyttötutkinnon suorittanut hortaohjaaja.

Hortaohjaaja näyttötutkinnossa.

  
Mikäli horta ei ole sinulle tuttu sana, niin se on kreikkaa ja sillä tarkoitetaan kaikkea luonnosta löytyvää villiä vihreää, jota käytetään ravintona.

Villiporkkana. Kreetan vuoristo kevät 2019.

Suomessa, puhuessamme hortoilusta, viittamme luonnossa liikkumiseen, villiyrttien/villivihannesten keräämiseen ja hyödyntämiseen ravintona. Hortoilu on siis yksi luonnossa liikkumisen muoto, hyödyntäen luonnon antimia - aivan kuten sienestäminen ja marjastaminenkin.

Hortoilua voi harrastaa koko perheen voimin ja siitä voi muodostua koukuttava harrastus!

Tänään muutama sana vuohenputkesta (Aegopodium podagraria).

Tiedätkö sen rikkaruohon, joka tunkee puutarhassa juuri niihin paikkoihin, joihin et millään haluaisi sen asettuvan? Ja siitä on lähes mahdotonta päästä eroon, kun sen on kerran pihamaalleen tai kukkapenkkiin saanut, riesaksi asti.

Niin....riesa. Riippuu siitä, mistä näkökulmasta tämän kasvin läsnäoloa pohtii.
Olen joutunut tarkastelemaan omaa asennoitumistani tähän pihamaamme rikkakasviin. Entinen inhokkini on nykyään yksi lempikasveistani kerätessäni hortaa. Kasvilla on pitkät perinteet, sitä on itse asiassa viljelty jo keskiajalla, esim. luostareiden puutarhoissa ja munkit ovat hyödyntäneet sitä rohtona ja ravintona.
Ymmärrettyäni vuohenputken arvon, hyödynnän sitä omassa ruokavaliossani säännöllisen epäsäännöllisesti läpi vuoden. Käytän sitä sellaisenaan leivän päällä, munakkaassa, salaattisekoituksen lisänä, kuivaan nuoria vuohenputkia myös talveksi ja lisään erilaisiin keittoihin.
Tässä kohtaa kevättä odotan jo innolla pian maasta nousevia, tuoreita herkkujani!
Koska talvi on ollut lumeton täällä eteläisessä Suomessa, toiveena on päästä jo varhaisessa vaiheessa keräämään tuoretta vuohenputkea. 

Vuohenpukea siemennäkkärillä.

Vuohenputkea aamun kasvismunakkaassa.

Vuohenputken väri muuttuu kasvukauden aikana vaaleanvihreästä tummaan vihreään haalistuen kohti syksyä. Keväällä maasta noustessaan se on hyvin supussa, lehdet vaaleanvihreät. Vuohenputken kohdalla puhutaan nk. pyhästä kolminaisuudesta, joka toimii hyvänä muistisääntönä 1) varressa tulee olla kolme pääruotia, joissa 2) jokaisessa kolme lehteä ja 3) kasvin varressa on kouru. Kts. kuva alla.
Vuohenputken kohdalla on tärkeä muistaa, että sitä ei sekoita matkijakasviin, myrkkykeisoon, joka on Suomen vaarallisimpia myrkkykasveja.
Vuohenputkelle ominaista on porkkanamaisen sellerimäinen tuoksu. Maukkaimmillaan vuohenputki on nuorena, vielä suppuisena tai juuri lehtensä avanneena.
Vuohenputki kasvaa helposti suurina "mattoina" joutomailla, pelloilla, puutarhoissa..

Nuori vuohenputki, joka avannut jo lehdet.

Kasvukauden edetessä suuremmaksi kasvaneet vuohenputket muuttuvat kitkerän makuiseksi ja sitkeiksi. Mutta, halutessaan keräämiseen ja kasvin hyödyntämiseen liittyvää kasvukautta voi edesauttaa sillä, että leikkaa esim. omassa puutarhassa olevan esiintymän alas vaikka viikatteella tai sähkökäyttöisellä leikkurilla (ei bensakäyttöisellä koneella) ja odottaa... jonkin ajan kuluttua on jälleen uusi sato valmiina kerättäväksi.
Suureksi kasvaneita lehtiä voi toki hyödyntää vaikkapa keitoissa, keittämällä lehdistä kasvislientä.

 
Hortoilu on mukava harrastus, sillä horta aloittaa kasvukauden.
Marjat ja sienet tulevat myöhemmmin kerättäväksi, joten lisäämällä hortan omalle keruulistalle sesonki pidentyy muutamalla kuukaudella! Käytännössä toukokuusta pitkälle syksyyn.
Monta kuukautta aikaa kerätä vitamiinipitoista ruokaa luonnosta. Ilmaiseksi! 

Kun yhdistää lempeän luonnossa liikkumisen, stressitaso laskee, saa raitista ilmaa, ehtii tarkkailla luontoa ja pysähtyä hetkeen.
Eikö tässä ole jo monta hyvää syytä hortoilla?
 
 Mikäli kipinä hortoiluun heräsi, niin perehdy perusasioihin:

• aloita opiskelu muutamasta peruskasvista
• tunne 100% varmasti kasvit, joita keräät ja syöt
• turvallisuus (myrkylliset matkijakasvit, allergia)
• jokamiehenoikeudet
• hygienia, kasvien kerääminen, käsittely ja säilöminen.

Hyvä on siis muistaa, että mitä tahansa kasveja ei pidä kerätä. Jokamiehenoikeudet ohjaa myös sitä, mistä ja miten on lupa kerätä. Perusasiat tulee ehdottomasti olla hallussa, jotta voit turvallisesti hyödyntää luonnosta keräämääsi, villinä kasvanutta, ravinnoksi.

Suosittelen osallistumaan alkuun esim. lyhyelle koulutetun ohjaajan vetämälle villiyrttikävelylle tai hieman pidemmälle kurssille, josta saa perustiedot, millä kasveilla kannattaa aloittaa ja miten pääsee turvallisesti uuden harrastuksen alkuun.Tällaiselta parin tunnin villiyrttikävelyltä lähti omakin innostukseni!

Itse toimin tämän kesäsesongin toisenlaisissa puutarha-alan tehtävissä, mutta hortoilusta kiinnostuneille, tässä yritys, jota voin lämpimästi suositella.
Tiedot yrityksestä löytyvät tämän linkin takaa Forestful

Toivon sinulle ihania hetkiä luonnossa.

Voi hyvin!
💚 Sarica

Mene luontoon

Hei,

Edellisestä päivityksestä on niin pitkä aika, että suorastaan järkytyin, kun huomasin, että vuoden 2019 aikana en ole kirjoittanut yhden yhtä kirjoitusta. Mihin viime vuosi katosi, en tiedä!
Tuntuu, että aika laukkaa hurjaa vauhtia. Oletko todennut saman?
Mutta, yritän päästä takaisin kirjoittamisen ja valokuvauksen pariin, kunhan saan jälleen flow nappulan oikeaan asentoon!

Aloitetaan 2020 postaus akuuteimmasta asiasta.
Nappaan viime vuoden asioista kiinni myöhemmin....

Tällä hetkellä maailma elää keskellä pandemiaa, uutistulva voi tuntua ahdistavalta.
Kiitos miehelleni, joka pyysi minua eilen illalla mukaan metsään lenkille.
Se oli juuri sitä, mitä tarvitsin - breikkiä kaikesta korona-aiheisesta uutisoinnista.

Luonto on ihmeellinen.
Hetken reippailun jälkeen, huomasin keskittyväni keväiseen luontoon ja sen ääniin.
Mikä ihana veden solina, tuulen henkäys poskipäillä, aurinko taivaalla, pehmeä sammal
puun juurella. Kaiken kaaoksen keskellä luonto elää omaa elämäänsä, maailman uutismyrskyistä huolimatta.
Niin yksinkertaista ja niin täydellistä!

Lyhyesti ja ytimekkäästi viestini on, mene luontoon.
Sinne, jossa voit istahtaa sammaloituneelle puun rungolle tai kivelle.
Kääntää kasvosi kohti aurinkoa. Anna itsellesi aikaa ja lupa pysähtyä hetkeen.

Hengitä sisään, hengitä ulos...
Toista.

Voi hyvin,
💚 Sarica