Tuiki, tuiki tähtönen....

 

 

Tähän aikaan vuodesta illat ovat hyytävän pimeitä. Etenkin, jos katuvaloja ei ole mailla eikä halmeilla. Mutta onneksi eri muodoissa olevat valonlähteet tuovat iloa ja VALOA tähän synkkään vuodenaikaan.

 

Airamin valikoimista löytyy sisäkäyttöön tarkoitettu, paristoilla toimiva, Gemma- tähti. Materiaalina on käytetty antiikinvalkoista puuta, jota koristaa pintaan upotetut ledit. Ledit eivät ole vaihdettavissa, mutta käyttöikä näille on noin 10 000 h.

 

Tähti seisoo omilla sakaroillaan, mutta se on ripustettavissa myös seinälle.

 

 

 

Gemman valo on pehmeä ja kaunis.

 

Gemma toimii hyvin myös sisustuselementtinä.

 

 

 

Ja itse käytin Gemmaa myös ikkunasyvennyksessä, verhojen
takana, "yövalona".

Gemma- tähteä on saatavana sekä 40 cm ja 60 cm kokoisina.

Mikäli tähti taivaalla ei tuiki, niin Gemma kyllä tuo tähdenmuotoista valoa pimeään aikaan!

Kimppu kukkivaa valoa

Ensin oli kukkakimppu.
Sitten tuli ledi. Ja kun ne yhdistettiin, tuli niistä valaistu ledikukkakimppu.

Kun luovuuden päästää valloilleen ja käytettävissä on edellä mainitut elementit, niin vain mielikuvitus on rajana.

Minun mielikuvitus riitti tällä kertaa alla oleviin, vapaasti aseteltuihin, kukkakimppuihin.

En siis millään muotoa ole ammattilainen kukkakimppujen sidonnassa tai kukkien asettelussa, mutta teen asetelmia rennolla otteella enkä ota lopputuloksesta turhia paineita.
Katson mitä materiaalia löytyy omasta puutarhasta, itse kasvattamista kukista sekä yhdistelen niitä luonnosta keräämiini kasveihin tai materiaaleihin.

Ja tällä kertaa vein kimput astetta pidemmälle lisäämällä niihin ledivalot. Näin kimput valaisevat kotia myös hämärän tullen ja luovat sisustukseen pieniä yksityiskohtia.


Kimppu nro 1

Kimppu nro 2

Kimppu nro 3

Keijukimppu ilman valoa.

Keijukimppu valaistuna

Näiden kimppujen valaistuksessa on käytetty Airamin valolankaa.
Kyseinen valolanka on tarkoitettu sisäkäyttöön, materiaali on taipuisaa ja muotoiltavaa, hopean tai kuparin väristä kuparilankaa. Langassa on kiinnitettynä 20 kpl lämminvalkoista LEDiä (ei vaihdettavia), joiden paloikä on noin 10 000 h. Valo-osuuden pituus on 1,9 m, LED väli 10 cm.
Pakkauksessa on mukana 3 kpl paristoja (AA LR06), kesto normaalikäytössä noin 50 h. Mikäli tuote on pidempiä aikoja käyttämättä, on hyvä poistaa paristot.
Tuotteen johdon pituus on 30 cm sekä teho 1,2 W.

Airam tuotteita myyvät tavaratalot, marketit ja rautakaupat.

Palkittu odotus - 'Kilimanjaro White'

VIHDOIN! Kilimanjaro White kukkiii!

Koko kesän odotus ja hoivaaminen on palkittu. Ihminen voi tulla pienistä asioista NIIIN ONNELLISEKSI!
Vaikka edellisessä postauksessani kerroinkin mieltymyksestäni tummiin kasveihin, niin tämän samettikukan kukintaa olen odottanut kuin kuuta nousevaa!



'Kilimanjaro White' kuvattuna tänä aamuna
 auringon heittäessä ensisäteitään pihamaallemme.

Tilasin keväällä Hyötykasviyhdistykseltä siemeniä, koska halusin kokeilla isosamettikukan kasvattamista. Vaikka olen kasvien ja kukkien kanssa touhunnut enemmän tai vähemmän koko ikäni, niin en muista edes koskaan nähneeni tätä 'Kilimanjaro White' isosamettikukkaa livenä. Tai sitten en vain ole kiinnittänyt tähän kasviin edes huomioita, sillä nuorempana samettikukat eivät kuuluneet millään muotoa lempikukkiini. Syynä oli lähinnä niistä erittyvä haju tai tuoksu - kuka mitenkin sen haluaa tulkita.
Hassua, mutta ajan saatossa omatkin mieltymykset muuttuvat ja nyt jopa pidän sen tuoksusta.

Tässä hieman tietoa kyseisestä isosamettikukasta.

Latinalainen nimi Tagetes erecta.
Kyseessä on yksivuotinen F1-hybridi, jonka kukat ovat kerrottuja, vaniljanvalkoisia ja muistuttavat neilikan kukkaa.
Hyötykasviyhdistyksen pussin mukaan korkeus noin 45 cm, mutta todistettavasti meidän hybridit ovat lähes 95cm!!!

Lieneekö kasvupyrähdyksen syynä lannoitus, johon käytin Kekkilän luonnonmukaista lannoitetta....

Samettikukka toimii hyvin maanparannuskasvina, se on arvokas mesikasvi päivä- ja yöperhosille ja sitä voidaan käyttää värjäyskasvina.
Kukka viihtyy auringossa ja puolivarjossa, kuivassa ja tuoreessa, runsasravinteisessa, syvämultaisessa moreenimaassa.
Etelärannikolla sen voi kylvää suoraan kasvupaikalle, mutta on muistettava, että se on hallanarka.

Koska yöt alkavat jo olla viileitä, olen todella onnellinen, että ehdin nähdä näiden kukkivan ennen kuin halla ehtii ne korjata.

Kuluneen kesän aikana en valitettavasti voinut jatkuvasti olla näitä hoivaamassa. Haluan kiittää Annua ja Helyä, jotka huolehtivat kastelusta silloin, kun omat velvollisuuteni kutsuivat kauemmas. Kiitos ystävät!

syyskimikin pauloissa

Olen tänä vuonna ihastunut etenkin tummiin kasveihin.
En tiedä miksi. Ehkä siksi, että elän itsekin suurten muutosten aikaa ja haluan rohkeammin kokeilla pihoillani myös jotain täysin uutta, joka antaa kontrastia istutusalueelle tai toimii muuten vain katseenvangitsijana.

Syyskimikki (Actaea simplex) ja siitä väritys Black Negligee, on minun tämän vuoden uusi suosikki.

Kasvin lehti on tummanpuhuva, kukinto auetessaan valkoinen.

Kasvista, kukinnon kera, tulee noin 150-200 cm korkea.
Se viihtyy varjoisassa tai puolivarjoisassa, tuoreessa tai kosteassa, runsasravinteisessa mullassa, mutta myös savisessa maassa.
Istutusetäisyys on noin 50 cm.

Käytin tätä rajaamaan istutusaluetta, jossa nyt taaimmaisena kasvavat syreenit. Syyskimikit istutuin puolestaan syreenien eteen ja istutusalueen matalampien kasvien taakse.

Syyskimikki toimii istutusalueellani mm. tämän
Hemerocallis Hybrida-ryhmän  "Entrapment"
päivänliljan taustavärinä.

Jään innolla odottamaan kimikkien kasvua tuuheammiksi sekä näkeväni ne kukkimassa pihallamme.

Luonnon antimia

Minulle metsä ja luonto edustaa sitä paikkaa, jossa voi "tyhjentää pään kaikista turhista asioista", kulkea, elää hetkessä, katsella, ihmetellä luontoa ja sen antimia. Ja tietenkin poimia niitä. Ihanaa hyötyliikuntaa luonnon helmassa.

Tulin eilen illalla maalle koiran kanssa.
Vapaa-ajan viettopaikkamme polun varressa kasvoi kanttarelleja. Samalta paikalta olin vain muutama päivä sitten korjannut kaikki samassa kohdassa kasvaneet sienet.
Ja nyt niitä oli kasvanut taas lisää.
Joten, päätin ottaa korini ja suunnata kohti vakituiseksi muodostuneita sienestyspaikkoja.
Kanttarelleja lähdin pääosin etsimään, mutta sainkin paljon enemmän.
Eilisen antimet: vaaleaorakas, mustatorvisieni ja kanttarelli.

Vaaleaorakas.

Vaaleanorakkaan (lat. Hydnum repandum) tunnistaa kermanvaaleasta väristään, jämäkästä varresta sekä pehmeistä "piikeistä"eli orasta lakin alla. Sieni on lähes kanttarellin veroinen ruokasieni, jonka maku on mieto tai jonkin verran kirpeähkö.
Mummini keräsi näitä aikanaan paljon ja muistan hänen paistaneen sienen lakin voissa paistinpannulla. Ja ripaus suolaa päälle ja nautittiin ihan pihvin tavoin.
Kypsentäminen tulee kuitenkin suorittaa huolella.

Mustatorvisieni.

Mustatorvisienen (lat. Craterellus cornucopioides) tunnistaa tummasta suppiloimaisesta ulkomuodostaan, jonka ulkopinta on harmaa (tyveä lukuunottamatta) ja sileä. Sienessä ei myöskään ole helttaa.
Mustatorvisieni on harvinaisempi kuin tärkeimmät kauppasienemme ja se on paikkauskollinen.
Eli tämän herkun löytöpaikka kannattaa painaa mieleen.
Sieni on ohutmaltoinen, joten se sopii kuivattavaksi ja se sopii käytettäväksi mm. keitoissa, kastikkeissa ja muhennoksissa.

Kanttarelli eri kuvakulmista.

Keltavahveron, eli tuttavallisemmin kanttarellin (lat. Cantharellus cibarius), tunnistaa kauniin kullankeltaisesta väristä sekä hedelmäisestä tuoksusta. Kanttareilla voidaan kuivata, pakastaa tai säilöä suolaliemeen. Sieni ei vaadi esikäsittelyä.
Meidän perheessä sientä käytetään pääosin kastikkeena, mutta myös keitossa sekä piiraissa.

Sienestys on ihanaa, mutta on myös tunnettava sienet, joita kerää.
Jos olet epävarma, niin varmista ennen keräämistä ( ja ennen syömistä!!!!!) että et ole kerännyt lautasellesi metsästä myrkyllisiä sieniä!

Antoisia sienestyshetkiä!!!

Meidän perheessä...

...jopa koira rakastaa kukkia! 

Mukavaa päivää ja hyvää viikonloppua!

Hamina Tattoo 2016 - Linnoituksen vanhoilla piholla

Tänä vuonna pääsin jatkamaan kaksi vuotta sitten Hamina Tattoon yhteydessä aloittamaani vanhojen pihojen kiertämistä.
Meillä olikin varsinainen naisten "sukuraati" mukana pihakatselmuksissa, joista jokaisella raatilaisella oli joko sisustamiseen, taiteeseen, muotiin, pihoihin liittyvää koulutusta tai suurta rakkautta kauniisiin pihoihin, kasveihin, sisustamiseen ja yksityiskohtiin.

Aloitetaanpa hurmaavasta Kochlerin talosta.

Aikaisemmin talo oli keltainen, mutta nyt se oli saanut herkullisen vaalean pinkin maalipinnan ja voi, olisin voinut ihastella taloa vaikka kuinka pitkään! Se oli kuin karamelli!

Näkymiä Kochlerin talon takapihalta. Kynttiläkuva vanhasta 1700-luvun kellarista...
Aika huikeaa ajan havinaa.

 

Huomaa upea kenttäkiveys.

Näkymiä Salan talon takapihalta. Oletan tämän olevan
sen kohdan, jolta pitkä piharakennus on purettu.

Viehättävä Salan talon piharakennus.

Pihan yli vedetty purje, yhdisti sen loistavasti pihan takana siintävään Hamina Bastioniin.
Jään mielenkiinnolla seuraamaan Salan talon sekä pihan muutoksia. Keskusteltuani uuden omistajan kanssa, voisin sanoa, että talo on saanut omistajikseen juuri sellaiset ihmiset, jotka osaavat uudistaa taloa ajan henkeä ja perinteitä kunnioittaen.

Ja matkalla seuraavaan kohteeseen, huomasimme palanneemme kauas menneisyyteen alla olevan sievän edustajan matkassa.

Tattoon aikana Haminan kaduilla voi nähdä näin hurmaavasti
pukeutuneita ihmisiä!

Sievää....

Oiva näkymä saunatiloista kohti Raatihuoneen kelloa.
Tässa tilassa sijaitsi ennen talli.

 

 

 

 

Talon alla sijaitsi komea kellari, joka näkyy
seuraavassa kuvassa vasemmalla.

 Pihapiiri oli suuri. Siinä olisi potentiaalia vaikka mihin!

Piha on helppohoitoinen "kivipiha".

Kaunis kaari-ikkuna ja takorautainen
ovikatos. Minusta tuntuu, että meidän Villa
Matildaan täytyy teettää tällainen.

Tässä on jotain pysäyttävää.



Näin vuonna 2016.
Vielä jäi katsottavaa seuraavaankin Tattooseen, toivotaan että ne pihat, joihin en tänä vuonna ehtinyt, ovat auki myös vuonna 2018.

Tattoot jatkuvat yhä pari päivää, eli 6.8. saakka. Joten vielä ehtii!!!

Katse Haminaan PÄIN!

Kotkan Meripäivät päättyvät pikku hiljaa, mutta älä suinkaan suuntaa vielä kotia kohti!
Juhlahumu nimittäin jatkuu kaakonkulmalla, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Kotkasta, eli HAMINASSA!

IT IS SHOWTIME!

Kaksi vuotta on hurahtanut edellisestä Hamina Tattoosta.
On taas se mahtava aika, jolloin joka toinen vuosi järjestettävä sotilasmusiikkitapahtuma täyttää pienen ympyräkaupungin. Tämän lisäksi tapahtumia löytyy moneen eri makuun,
niin suuremmille kuin pienemmillekin.

Piha ja puistotien löytää varmastikin bloggaamassa ainakin Linnoituksen vanhoilla pihoilla.
Osasta pihoja kirjoitinkin jo pari vuotta sitten, kirjoitukset löytyvät täältä, mikäli haluat tutustua.

Joten, tulethan sinäkin viettämään tapahtumantäyteistä viikkoa, 1-6.8.2016,

 HURMAAVAAN HAMINAAN!



Ympyräkaupungin ydin, Raatihuoneentori.

 

 

TAVATAAN HAMINASSA!!!!!

 

 

 

 



Uusiokäyttöön

Meillä on vuosien ajan ollut kesäisin vapaa-ajan viettopaikan tien vieressä maitokärryt, johon olen laittanut ryhmäkasviasetelman vanhaan puulaatikkoon.
No, enää meillä ei ole maitokärryjä. Mutta, ei hätä ole tämän näköinen.
Kun vähän kaivelee navetan ylisiä, niin sieltä voi löytyä uudelleen hyödynnettävää, käyttökelpoista tavaraa ja rekvisiittaa.

Ja ei muuta kun mielikuvitus lentämään ja uusia ideoita virittelemään.

Löysinkin vanhan, puisen, vesikelkan ja ennestään minulla oli sinkkinen, suurehko pesusoikko, joka oli pyörinyt nurkissa.

Puukelkka oli pahasti pölyyntynyt, mutta kun sille näytti vähän harjaa ja vettä, niin johan siitä kuoriutui uljas vanhus.

Olin eilen aamupäivällä käynyt kauppapuutarhalla, koska olin ajatellut käydä istuttamassa ukin ja mummin haudalle uudet kukat. Keväällä istutetut äitienpäiväruusut olivat jo parhaat päivänsä nähneet ja hauta näytti niin surullisen tummalle. Joten se kaipasi piristystä.

Tällä samaisella käynnillä mukaani tarttui sitten hopean värinen hopeaputous, ruusubegonia, muutama kukontöyhtö (kahta eri väriä; pinkki ja hot pink), valkoista miljoonakelloa sekä komeamaksaruoho (takana vasemmalla), joka odottelee kukinnan aloittamista.
Kukkavalinnat myötäilevät pitkälti kirjoituksessa "Illalla, sillalla" olevia kukka-asetelmia, koska ne sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan....

Ja tällainen asetelma löytyy nyt sitten tien vierestä.

Ja kuka sanoi, ettei kelkkaa voi käyttää kesällä??