Käviks tuuri, kun vastaan tuli kivimuuri?

Kyllä, kävi mahtava tuuri! Pääsin rakentamaan alla olevaa muuria! Yes.

No niin, se on sitten toinen, ja viimeinen, kouluvuosi potkaistu käyntiin.
Ehdin istua kokonaiset pari päivää koulun penkillä, kun jo ilmoittauduin saman tien lennossa projektiin, jossa rakennetaan asiakkaalle kylmäkivimuuria.

Kylmäkivimuurin määritelmä löytyy alta.

"Kylmämuuri on ilman muurauslaastia ladottu kivimuuri. Kylmämuurirakenteita ovat esimerkiksi maanvastaiset linnoitusmuurit ja kiviaidat."
(määritelmä edellä www.nba.fi  / Tiilen historiaa Suomessa).
Kylmäkivimuurin rakentaminen kuuluu perinnerakentamiseen, joten tämänkin vuoksi halusin ehdottomasti päästä mukaan tähän projektiin.



Lähtötilanne. Muuri on kuvassa näkyvän puun, villivadelman
ja marjapensaiden takana.

 

Kyseinen asiakastyö sijaitsee Kirkkonummella ja kyseessä on suhteellisen jyrkkä rinne, josta purimme ensin vanhan muurin. Vanhan muurin takana olevan maamassan täytemaana oli käytetty mitä mielenkiintoisimpia "rakennusmateriaaleja". Sieltä löytyi liesituuletin, kaakelia kilotolkulla, rikottua lasia jne. Tämä oli jälleen erinomainen läpileikkaus siihen, että on todella vaikea arvioida etukäteen työn määrää, käytettävää aikaa ja tarvittavan maamassan vaihtamista saneerauskohteessa...
Vastaan voi tulla ihan mitä vaan maan ja taivaan väliltä.

Kyseenalaista pihantäyttömateriaalia.

Luonnonkivistä rakentaminen on hidasta. Meillä on aika rajallinen määrä materiaalia käytettävissä, joten joudumme tilkitsemään etuosasta rakoja pienemmillä kivillä. Suuria kiviä muokataan osittain taltalla ja moskalla (pieni leka). Meillä ei ole koneita käytössä, pelkästään aivot, lihasvoimat ja kottikärryt!
Etuosaan muuria pyritään valitsemaan kiviä, joissa on suhteellisen tasainen pinta, eli edestä päin katsottaessa kiven "naama" olisi aika sileä.
Tämän kivirivin taakse tulee sitten lisää suuria kiviä, tilkintäkivet sekä soramursketta.

Tasattu pohja ja suodatinkangas.

 Lähtökohtaisesti työ on purkamisen jälkeen edennyt näin:
-ensin soraa tulevan muurin pohjalle (huomioitava myös, että soramurske tulee ulommas, kuin itse muuri) ja tämän jälkeen maa tasattiin juntalla.
-väliin suodatinkangas, joka vedettiin rinnettä pitkin ylös, jotta saatiin maamassat eristettyä.
-suodatinkankaan päälle jälleen soramursketta, joka myös juntattiin tiiviiksi.
Sitten vaan latomaan kiviä.
On hyvä latoa mahdollisimman suuria kiviä alimmaiseen riviin.
Työtä kannattaa käydä arvioimassa eri perspektiiveistä matkan varrella, jotta näkee myös sen, että muuri etenee leveyssuunnassa oikein sekä kaato myös (n. 10% 1 m matkalla ylöspäin).

Ja näin se homma etenee....

Kivimuurin rakentaminen on erittäin antoisaa ja
kivitöissä vietetyn päivän jälkeen TODELLA tietää tehneensä fyysistä työtä. Voin myöntää, että kotiin päästyäni pienet nokoset ovat kyllä tulleet tarpeeseen.

Työ on vielä vaiheessa, mutta saanemme sen valmiiksi ensi viikon alkupuolella.

Sitten sen jälkeen siirrynkin Espoon Viherlaaksoon, johon olen tällä hetkellä suunnittelemassa rivitalon takapihan pienimuotoista istutusalueen profiilinkohotusta ja tarkoituksena on myös olla rakentamassa tämä kohde.

Ei käy aika pitkäksi, ei. Mutta mikäs tuolla ulkona on ollessa, raikkaassa ilmassa ja ainakin toistaiseksi suhteellisen mukavassa syyssäässä!

Tilannepäivitys 9.9.
Muuri valmis.
Tällaisen me siitä teimme!