torstai 25. syyskuuta 2014

Rivitalon takapihalla tapahtuu - osa 3

Homma etenee... edelleen hitaasti, mutta varmasti. Ja ennen kaikkea vaihtelevissa sääolosuhteissa.

Eilen oli sangen mukava syyssää, tänään vettä tuli vaihteeksi aivan saavista.

Asiakkaan pihan istutusaltaaseen tulevaa Oriveden mustaa liuskekiveä.


Pari päivää on mennyt kiviä naputellessa ja lohkoessa. Välillä käy hyvä tuuri ja kivikasasta löytyy valmiiksi kuin toisilleen luodut palaset, jotka loksahtavat paikoilleen lähestulkoon itsestään. Liuskekivillä rakentaminen tuntuu siltä, kuin olisi suuren palapelin kimpussa.
Alla pari hyvää esimerkkiä luonnostaan hyvin yhteen sopivista kivistä.

 



Mutta ennen kuin yllä olevaan tilanteeseen on päästy, niin suuria liuskekiviä piti saada pienemmäksi. Alla Marin näyte siitä, kuinka liuskekivi lohkeaa pienempiin osiin, kun sen pudottaa tai heittää kiveä vasten.

Huomaa ilmassa lentävät kivenpalat, tässä
halkeaa suuri liuskekivi kahtia.

Kun suuret liuskekivilaatat on saatu pienemmiksi, niin suurin osa ajasta menee siihen, että yrittää löytää sopivaa kiveä tai muokata sellaista muuriin sopivaksi.


Etsivä löytää...

Viherhattutäti tutkailee muurin päätyä...
Hmmm, sopisiko tämä kivi tähän...?


Ja vaikka meitä viherrakentajia ei olekaan tehty sokerista
eikä me vettä pelätä...

...niin kyllä termarissa mukana tuotu kahvi ja
pieni Pågenin korvapuusti
tulee hyvään tarpeeseen.
Hyvä ruoka, parempi mieli!
Ja sitten taas jatketaan....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti