Kuin raivo härkä

Vapaa-ajan viettopaikkamme maakellarin rinne on muurautumassa umpeen.
Tilanne on häirinnyt minua siinä määrin tänä keväänä, että päätin laittaa hihat heilumaan.
Olen päässyt jo raivaamisen alkuun, mutta vielä riittää töitä muutamaksi viikonlopuksi.
Moottorisaha on jo laulanut, pari puuta on kaadettu.
Osa kylmäkivimuurista on saatu esiin.
Heinikkoa olen repinyt kaksin käsin.
Lapio ja oksaleikkurit ovat olleet kovassa käytössä.
Villivadelma on saanut kyytiä.

Kellarin rinne viime kesänä

Mutta hieman täytyy nyt miettiä kuinka kovalla kädellä maakellarin ympärillä olevia kasveja poistaa,
koska osa niiden juurista kuitenkin sitoo maakellarin ympärillä olevia maamassoja.
Kaakonkulmalla sataa tänään saavista, joten toivottavasti maakellarimme maamassat eivät ole
valuneet kellarin ympäriltä pois kokonaan. Siinä olisikin sitten lyylillä ihmettelemistä, että mitäs nyt tehdään!
Tarvinnee hieman kysyä neuvoa opettajalta, että miten tuon kellarin ympärillä oleva maamassaa
pitäisi oikeaoppisesti sitoa. Se on rakennettu joskus aikoja sitten, ja materiaalina on varmasti käytetty
juuri sitä, mitä käteen on sattunut.




Tänä keväänä tehtyä alustavaa raivausta

Isotuomipihlaja on kukkiessaan kaunis, mutta muuten olen kyllä sangen kyllästynyt siihen kasviin.
Mitä enemmän yrität sitä raivata, niin sitä sinnikkäämmin se tunkee uutta versoa. Ja se on kyllä yksi suuri ongelma tämänkin tilamme rinteen kohdalla.

Leikkaa 4 vartta isotuomipihlajasta pois,
saat 15 versoa tilalle!

Valitettavasti isotuomipihlaja on saanut vielä (toistaiseksi) yliotteen rinteestä, mutta jokin kikka kolmonen tähän täytyy löytyä, että sen leviämisen saa hallintaan.
Tähän aikaan vuodesta, kuin puissa on vielä pienet silmut, niin ne en näytä valtaavan koko aluetta.
Mutta annas olla, kun lehdet ovat täydessä koossaan, niin johan alkaa näyttämään siltä kuin pusikossa asuisi!

Olisi mukava saada kylmäkivimuuri hyvin esiin, sillä mielestäni se on hieno ja kertoo siitä, kuinka hyvin tehty kiviaita kestää aikaa, vuosikymmenestä toiseen.

Koska tilamme on vanha, niin mitä luultavimmin tulen istuttamaan rinteeseen perennaa, ehkä yhden rhodon, sekä ruusuja. Vuorenkilpeä siinä onkin jo ennestään ja yhden päivätarhanliljan jo jaoinkin tontilla ja siirsin tähän kellarin oven läheisyyteen.

Toisella puolella kellaria kasvaa suuressa määrin kotkansiipiä, jotka kesän tullen nousevat ylväänä korkeaksi ryhmäksi. Ne varmasti jää paikoilleen, tosin hieman niitäkin täytyy karsia.

Homma etenee, hitaasti mutta varmasti.

Lisäksi tontillamme on aivan liian paljon kuusia, joista on syytä päästä eroon.
Kuusen juurethan kulkevat aika maan pinnassa, joten tästä syystä ne myös kaatuvat myrskyissä helpommin. Meillä oli vähemmän mukava yllätys viime joulukuussa, kun kuusi oli kaatunut talovanhuksemme päälle. Eli, jotta näitä vahinkoja ei sattuisi enää lisää, niin on syytä saada raivattua
puita pois, etenkin talon läheltä, mutta myös tontilta muutenkin.

Vähemmän kiva joululahja Seija-myrskyltä....

Olen jo ottanut yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen ja odottelen, että sieltä päin palaillaan asiaan....