Elämää puutarhalla, osa 2

Perjantai 2.5.
Aamupäivä sujui nopeasti, meillä oli Antonin kanssa urakkana laittaa purppuravaulalle ja mustasilmäsusannalle kehikot ruukkuihin, joita pitkin kukat pääsevät kiipeämään.
Homma sujui näppärämmin kaksistaan, koska kehikoissa oli 4 piikkiä, jotka piti saada upotettua ruukkuun tasaisesti. Lisäksi kukkien varret napsahtavat helposti poikki, joten kahdella käsiparilla työ eteni näppärästi.
Puutarhan vanha isäntä on talven aikana väkertänyt pajusta kehikot kukille, joten ei puutarhan väki ole levännyt talviunilla talven pitkinä tunteinakaan.

purppuravaulat pajukehikoissaan.

Lounaan jälkeen pääsin sitten ihan toisenlaisiin töihin, nimittäin kylvämään samettikukan siemeniä.
Lavalla oli valmiiksi leikattuina turvepaakkuja, joihin jokaiseen kylvettiin kaksi siementä.
Siinä meni rattoisasti pari tuntia ja nyt sitten jään itsekin jännityksellä odottamaan Juhannusta, koska silloin samettikukkien pitäisi jo kukkia.
Montaa erilaista väriyhdistelmää on tulossa, joten niiden kasvua odotellessa....



Disco Granada, kullankeltainen punainen.
Niin siinä pussissa luki.

 

 

Tässä siemeniä peitellään jo turpeella ja kasvu voi alkaa.

Kun tämä homma oli hoidettu, niin sitten tuli napsittua pari kuvaa yrteistä. Ja tuli tuota rakuunaakin hieman maisteltua, nam!

rakuunaa etualalla

timjamia



juuriselleriä

Itselläni on haaveissa rakentaa tässä lähitulevaisuudessa yrttipuutarha kesäpaikkaamme.
Paikka on jo tontilta katsottuna, mutta ennen kuin siinä on kasvihuone ja maamassat vaihdettuna, niin siitä voi mennä kyllä vielä tovi.
Kasvihuonekin on jo osittain suunniteltuna: siihen tarvitaan vanhaa, käytettyä punaista tiiltä (muurattu alaosa), vanhoja ikkunoita ja kattomateriaali on hieman vielä mietinnässä. Isäntä tuskin riemastuu tästä "rakennusprojektista". Ei niin, etteikö hän osaisi rakentaa, mutta meillä on kädet muutenkin täynnä työtä kesäpaikassamme....talven jäljiltä on aina jokin paikka (tai yleensä useampikin), joka vaatii pikaista korjaamista.

Kasvihuoneissa valokuvaaminen on muuten hieman haastavaa, koska siellä on niin korkea kosteusprosentti, että jos ei omat rillit ole huurussa, niin sitten on kameran linssi...

Päivän päätteeksi Ullalla oli sitten vielä yksi pikainen homma.
Lobeliat piti saada siirrettyä kouruihin (yksi kouru on lähes 40 m pitkä) ja sitä varten ensin piti levittää kouruihin altakastelunauhaa. Se on kierrätysmateriaalista valmistettua ja näin ollen ekologinen vaihtoehto.



altakastelunauhaa rullassa 10 cm x 40 m

nauha levitettynä kouruun....

lobeliat matkalla kourutukseen...
 

taas on tilaa kasvaa...

Pomollani Ullalla on kyllä hyvin organisointi hallussa. Päivät menee mukavasti, kun on koko ajan tekemistä eikä tarvitse neppailla tyhjän panttina.


Perjantai oli sinällään hyvin eriskummallinen päivä säiden suhteen.
Ensin päivällä paistoi aurinko, eikä voi sanoa, että olisi tarvinnut yhtään palella kasvihuoneessa.
Oli ihan kesäisen lämmin.
Sitten illalla alkoi ukkonen jyrisemään. Ja hetkeä myöhemmin satoi herneen kokoisia rakeita.

mökillä satoi rakeita...


Eikä siinä vielä kaikki.
Hieman myöhemmin, raekuuron jälkeen, katselimme mökin ikkunasta joelle ja joella nousi usva ja sen yllä kaunis auringonlasku...





ilta joella....

Ja aamulla maa oli sitten edelleenkin valkoinen...

Elämää puutarhalla, osa 1

Työssäoppimisjaksoni Kymenlaaksossa sijaitsevalla puutarhalla on alkanut.
Tämän jakson aikana tavoitteena on, että tulen osallistumaan yksivuotisten kukkien ja hyötykasvien kasvatukseen mahdollisimman monipuolisesti. Mikäli mahdollisuus tarjoutuu, niin mieluusti opettelen myös kukkakimppujen sidontaa sekä lähden mukaan katsomaan, miltä torielämä näyttää tiskin toiselta puolelta katsottuna.

Puutarhalla eletään nyt hyvin kiireistä aikaa. Sesonki on aluillaan, siemeniä on kylvetty jo tammikuun lopusta lähtien ja pienet taimet kasvavat kovaa vauhtia. Taimia siirretään kylvöalustoilta ruukkuihin ja tilatarpeen mukaan kasvihuoneesta toiseen, jossa ne saavat varttua vielä tovin.
Orvokit ovat jo kovin terhakkaina odottamassa asiakkaita, ja alkuviikon lämpöaalto herättikin jo muutaman asiakkaan ostoksille.

Vaikka yöt ovat vielä painuneet pakkasen puolelle, niin kasvihuoneissa on ihana, kostean lämmin mullan/turpeen tuoksu ja silmä lepää kerta kerralta lisääntyvän väriloiston keskellä.

Eikä tuo timjamin tämän päiväinen ruukuttaminenkaan ollut yhtään hassumpaa puuhaa, tuoksu oli sieraimia hivelevä!

Pelargonit valloittivat sydämeni muutamia vuosia sitten.
Niin, nuorenhan olin sitä mieltä, että pelargonit haisivat pahalle ja olivat vanhojen mummojen kukkia. Lieneekö syynä kappale, jossa lauletaan "vanha pelargonia, on mummon akkunalla"...
No, joka tapauksessa, viime vuosina valkoisia pelargoneja on löytynyt kotipihaltamme ruukkuihin istutettuna. Enkä muuten enää ollenkaan pidä niitä pelkästään mummojen kukkina!

Vapaa-ajan viettopaikkaamme, joka on jo 100-vuotias maitokaakaon värinen ja mansardikattoinen talovanhus, puolestani istutan joka vuosi pinkkejä pelargoneja. Ja voi sitä ihanuutta, kuinka paljon erilaisia pinkin sävyjä nykyisin löytyykin!

meidän vanhat maitokärryt



mökin portaiden viime vuoden kukat

Yllä olevat pelargonit nupustettiin noin viikko sitten.
Se tarkoittaa sitä, että kaikki taimen kukkanuput nypitään irti, sekä myös kukkivat kukat varsineen. Tämän tarkoituksena on, että se kiihdyttää ja lisää nuppujen kasvun määrää. No, yllä olevat poisheitettävät nupustetut kukat päätyivät mukanani maljakkoon, eli en vain kerta kaikkiaan voinut heittää niitä pois.

Nupustetuista kukista on maljakossa iloa vielä
pitkäksi aikaa.

Kaikki kasvithan tarvitsevat valon, ravinteiden ja lämmön lisäksi vettä.
Pöydissä on kastelujärjestelmä, joka takaa taimien tasaisen kosteuden ja reunalla riippuvilla amppeleilla on kullakin oma vesipiste.

Myös yllä olevat lobeliat ruukutettiin viikko sitten.

Kooltaan ne olivat juuri sopivan kompakteja ja raikkaan vihreitä, joten muutama lähti matkaani ja päätyi koulussa näyttötutkintoa varten valmistamani betonilaatan, "hole-in-3", somisteeksi.




Hole-in-3 ja lobeliat

Ja jotta elämä ei menisi ihan kukkapainotteiseksi, niin alta löytyy myös ruohosipulia ja usko tai älä, mutta viimeisessä kuvassa oleva pikku "heinä", on purjosipuli! En olisi ihan heti arvannut...

Ei varmasti myöskään jäänyt epäselväksi, että pidän erityisen paljon pinkeistä ja valkoisista kukista =)

Flower power

Kukilla on ihanan piristävä vaikutus.

Sanonta kuuluu "Omena päivässä pitää lääkärin loitolla".... hmmm, mitäpä jo sen muotoilisi uuteen uskoon ja esittäisi siitä version "Kukka päivässä pitää mielen virkeänä"...
Ja monta kukkaa pitää mielen virkeänä koko viikon!

Tuumasta toimeen, alla 7 kukkakuvaa, 1 kuva viikon jokaiselle päivälle =)
Enjoy!



keskiviikko 9.4.

 



torstai 10.4.



perjantai 11.4.

  

lauantai 12.4.



sunnuntai 13.4.

 

maanantai 14.4.



tiistai 15.4.

Ja bonuksena hieman keväisiä yrittejä.....