Hollanti, Long weekend, osa 3, Keukenhof, kukat

Edellisessä postauksessa kävin läpi Keukenhofin erilaisia vesiaiheita. Nyt päästään itse asiaan eli puiston kukkaloistoon!
Mietin hetken, mitä näistä kirjoittaisin.
Mutta jos kerron, että yksi pitkäaikaisista haaveistani on toteutunut, niin ehkä minun ei tarvitse sanoa sen enempää.
Kuvat kertokoon omalla kielellään sen, mitä sinä haluat nähdä ja kuulla.

 

 

Carpe Diem.



 

 

Hollanti, Long weekend, osa 2, Keukenhof, vesiaiheet

Keukenhof on Hollannissa, Lissen kylässä, sijaitseva 32 hehtaarin kokoinen puisto, joka on perustettu vuonna 1949. Puisto on erikoistunut tulppaaneihin ja muihin sipulikukkiin, joita alueelle onkin istutettu noin 7 miljoonaa.
Polkuja löytyy 15 km matkalta, joten hyvät jalkineet tulevat tarpeeseen.

Puisto on auki keväisin vain parin kuukauden ajan, maaliskuun - toukokuun aikana, johon ajoittuu sipulikukkien sesonki.

Vaikka kyse on Keukenhofista ja kukat ovat puistossa pääosassa, niin ajattelin tällä kertaa aloittaa ihan jostain muusta kuin kukista. Eli vesielementeistä. Niitäkin löytyy puistosta moneen lähtöön.

Vesi, puiston elementtinä, toimii monella tavalla.
Se rauhoittaa, sen kautta saadaan heijastumia/toistoa ja veden liike luo eloa pysähtyneeseen tilaan.
Ja näiden edellä mainittujen lisäksi vesi taipuu ohjattuna monenlaiseen muotoon.

Keukenhofin sisääntulon vesiaihe.



Puiden katveesta löytyi lampi
ja sirot, tanssivat vesipilarit.

Perinteinen suihkulähde ankan kera,
vähän niin kuin paikallinen Ankkalampi.

 

 

Kuohuvaa ja massiivista.

 

Tyyneyden ja liikkeen liitto.

Heijastumia.

Kuvittele kuva ilman vettä.
Kuvittele kuva ilman kirsikkapuuta.
Ilman toista, kokonaisuus jää vajaaksi.
Eikö?

Vesi täydentää kokonaisuutta.

Kuin satumaa.

Vesi, elämän eliksiiri.
Vesi, puiston ja puutarhan elementti.........


Hollanti, Long weekend, osa 1, Noordwijk

 

Hiljaiseloa blogissani?
No, ehkäpä niin, mutta uutta materiaalia postauksiini on taas kasassa.

Cheekin sanoin "Anna sen kameran laulaa"...........
And here we go!

7.4. aikainen herätys ja klo 08.10 lento kohti Amsterdamia.

Laskeuduttuamme otimme pienen tuumaustauon Schipholin lentokentällä.
Vuokratako auto vai ei? Siinä vasta pähkinä purtavaksi. Päädyimme kuitenkin hyppäämään bussiin, sillä lentokentältä lähti kätevästi bussi 361 kohti Noordwijkiä ja sen pysäkki sijaitsi lähestulkoon hotellimme edessä.
Matka-aika Amsterdamista Noordwijkiin oli noin 1 h 15 min.

Kuten arvata saattaa, keväisessä Hollannissa, jossa peltojen väriloistoa riitti, pääni pyöri bussissa kuin markkinapallo. Väriä, väriä ja vielä kerran väriä.
Yllätyksekseni en nähnyt matkan varrella niinkään paljon odottamiani tulppaanipeltoja vaan tete-narsisseja sekä hyasinttipeltoja!

Olin aivan liekeissä kaikista silmän kantamattomiin näkyvistä peltojen väriraidoista.

Päästyämme perille, oli pakko (tuulisesta säästä huolimatta) päästä rannalle kuvaamaan. Mainittakoon, että hotellimme, Beach Hotel, sijaitsi aivan rantakadun varrella ja hiekkaranta oli vain kadun ylityksen päässä.

Alla muutama otanta rannalta.

 

 

 

Ja sitten ostoskadulle tutkailemaan mitä sieltä löytyy.....

Mieheni ja minun ehdoton suosikki oli Klooster, vanha kirkko, joka oli huikean hyvällä maulla sisustettu tila. Tämä on sekä liiketila, jossa myydään sisustustuotteita, mutta siellä järjestetään myös tapahtumia. Lisää tietoa täältä.
Suosittelen ehdottomasti käyntiä Kloosterissa.

 

 

 

Herättyämme kukonlaulun aikaan, totesimme, että aikainen illallinen voisi olla ihan asiaa.
Kuulimme myös, että ravintolaviikko oli meneillään ja valitsemamme ravintola osallistui
kilpailuun. Joten, syntymäpäiväni kunniaksi, päädyimme hieman normaalia fiinimpään illalliseen.

Kuvat puhukoon puolestaan.

 



Silmääni miellyttävä sisustus.

Aivan taivaallista kampasimpukkaa....

Pääruoka.



Jälkiruoka.

 

Loistavan illallisen kruunasi kaunis auringonlasku.



Tulppaanikuvioin valaistu majakka jäi puolestaan ohjaamaan
öisellä merellä seilaavia laivoja....

Sweet Dreams.

Kevään ensimmäinen

TERVETULOA KEVÄT!!!!!
On leskenlehtien aika...

Pajunkissa

Suut makiaks!

 

 

Perheemme "Leipuri Hiivan" pääsiäiskakun, ja suklaisten pajunkissojen, myötä toivotan kaikille rentouttavaa ja suklaantäyteistä pääsiäisen aikaa!

Special greetings to my Dear Cousin Veera & her family in Baltimore, the USA.

Keväthangen kimalletta

Heräsin tänä aamuna ihanaan auringonpaisteeseen.

10 minuuttia myöhemmin olin jo koiran kanssa ulkona, kamera mukana.

Pysähdyin hetkeksi ulko-ovelle kuuntelemaan linnunlaulua. Lintu oli selvästikin herännyt minua aikaisemmin ja virittänyt ääneensä suloisen soinnun. Omastani en voi sanoa samaa, flunssan jälkeinen karheus kuuluu vielä äänessäni ja tuntuu muutenkin kropassa.

Ulkona on tiedossa mahtavaa kantavien keväthankien kimalletta.
Suosittelen nauttimaan kauniista hetkistä ulkoilmassa, mikäli aikataulusi antaa periksi!

Ihanaa viikonloppua kaikille!



Aamuinen talventörröttäjä.

Ovi toisenlaiseen maailmaan

Keväinen aurinko saa mielen heräämään.
Aika karistaa talven tomut harteilta ja suunnata ajatukset kohti kevättä ja kasveja.

 

 

 

 

Tänään suuntana oli Itä-Vantaan Koivuhaassa sijaitseva Puutarhakeskus Viherpaja.
Olen käynyt siellä edellisen kerran jokunen vuosi sitten, joten oli korkea aika pistäytyä uudelleen.
Viherpajan päätuotteet ovat viherkasvit, niin pienet kuin suuretkin.

Minua ilahduttaa jokainen käynti, millä tahansa kauppapuutarhalla tai taimistolla, jolloin opin jotain uutta. Niin kävi tänäänkin.

Ensimmäinen minulle tuntematon kasvi on tässä. Tiedätkö mikä se on?





Kuvassa on Nephenthes eli kannukasvi.

Kannukasvin kasvualustana toimii orkideamulta tai lannoittamaton turve. Kasvi vaatii runsaasti valoa ja kosteutta. Kasteluvedeksi sopii sadevesi, järvivesi tai yön yli seisotettu hanavesi. Kasvi on yksineuvoinen ja lannoitukseen sopii saaliina kärpänen tai pari kuukaudessa.
Hmmm, herkkunsa kullakin....


Mielenkiintoinen tuttavuus oli myös tämä alla oleva, eli rönsylilja "Green Orange".




Chlorophytum 'Green Orange', joka on siis
hieman erikoisempi versio rönsyliljasta.
 

Kasvi viihtyy runsaassa valossa, ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Tämä rönsylilja pitää tasaisesta kosteudesta ja sen helppohoitoisuus perustuu juuriston kykyyn varastoida vettä ja ravinteita.


 

 

Keltakukkainen kliivia.

Oma kliiviani on jo noin 20-vuotias. Siinä on oranssi kukinta ja väriltään kai se tunnetuin.
Helsingin Talvipuutarhassa näin viime talvena ensimmäisen kerran lohenpunaisen kliivian kukinnon.
Tämä keltainen oli myös kaunis, joskaan väritys ei ollut kovin voimakas.




Kuvassa puolestaan voimakkaan keltainen kämmekkäkasvi eli orkidea Katleija.

Tässä vielä hieman lisää päivän väri-ilottelua!




Voiko appelsiini olla enää yhtään täydellisempi?

 

Kevätesikot ovat täällä taas!




Orvokkien laaja väriskaala.

Tuliköynnöksen kukinto.



Kiinanruusu, niin herkkä.

 





Englannin pelargoni. Elegantti, eikö?

 

Oliivipuu kaikessa yksinkertaisuudessaan.



 

Yllä oleva teksti kiteyttää hyvin myös sen, mikä Piha ja Puistotien suunnittelutyön tavoite on - niin pienissä kuin suuremmissakin kohteissa.