Näytetään tekstit, joissa on tunniste viherkasvi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viherkasvi. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. helmikuuta 2016

Ovi toisenlaiseen maailmaan


Keväinen aurinko saa mielen heräämään.
Aika karistaa talven tomut harteilta ja suunnata ajatukset kohti kevättä ja kasveja.

 
 
 
 


Tänään suuntana oli Itä-Vantaan Koivuhaassa sijaitseva Puutarhakeskus Viherpaja.
Olen käynyt siellä edellisen kerran jokunen vuosi sitten, joten oli korkea aika pistäytyä uudelleen.
Viherpajan päätuotteet ovat viherkasvit, niin pienet kuin suuretkin.

Minua ilahduttaa jokainen käynti, millä tahansa kauppapuutarhalla tai taimistolla, jolloin opin jotain uutta. Niin kävi tänäänkin.

Ensimmäinen minulle tuntematon kasvi on tässä. Tiedätkö mikä se on?




Kuvassa on Nephenthes eli kannukasvi.

Kannukasvin kasvualustana toimii orkideamulta tai lannoittamaton turve. Kasvi vaatii runsaasti valoa ja kosteutta. Kasteluvedeksi sopii sadevesi, järvivesi tai yön yli seisotettu hanavesi. Kasvi on yksineuvoinen ja lannoitukseen sopii saaliina kärpänen tai pari kuukaudessa.
Hmmm, herkkunsa kullakin....


Mielenkiintoinen tuttavuus oli myös tämä alla oleva, eli rönsylilja "Green Orange".



Chlorophytum 'Green Orange', joka on siis
hieman erikoisempi versio rönsyliljasta.
 
Kasvi viihtyy runsaassa valossa, ei kuitenkaan suorassa auringonpaisteessa. Tämä rönsylilja pitää tasaisesta kosteudesta ja sen helppohoitoisuus perustuu juuriston kykyyn varastoida vettä ja ravinteita.

 
 
Keltakukkainen kliivia.

Oma kliiviani on jo noin 20-vuotias. Siinä on oranssi kukinta ja väriltään kai se tunnetuin.
Helsingin Talvipuutarhassa näin viime talvena ensimmäisen kerran lohenpunaisen kliivian kukinnon.
Tämä keltainen oli myös kaunis, joskaan väritys ei ollut kovin voimakas.



Kuvassa puolestaan voimakkaan keltainen kämmekkäkasvi eli orkidea Katleija.

Tässä vielä hieman lisää päivän väri-ilottelua!



Voiko appelsiini olla enää yhtään täydellisempi?
 
Kevätesikot ovat täällä taas!



Orvokkien laaja väriskaala.

Tuliköynnöksen kukinto.


Kiinanruusu, niin herkkä.
 




Englannin pelargoni. Elegantti, eikö?
 
Oliivipuu kaikessa yksinkertaisuudessaan.


 
Yllä oleva teksti kiteyttää hyvin myös sen, mikä Piha ja Puistotien suunnittelutyön tavoite on - niin pienissä kuin suuremmissakin kohteissa.


lauantai 29. maaliskuuta 2014

Something good...



Hyvä elämän ohjenuora.

Yllä olevan tekstin mukaan jokainen päivä ei välttämättä ole hyvä, mutta jokaisessa päivässä on kuitenkin jotain hyvää. Ei hullumpi ohjenuora matkakumppaniksi joka ikiseen päivään.

Minun tätä päivää ilahdutti se, että viime syksynä varastoon laitetut hortensiat, jotka rakkaudella kannoin Hollannista saakka, ovat selvinneet talvesta ja uutta kasvustoa pukkaa jo runsain määrin.


Hortensia harson suojassa.


Tämä lisäksi viime kesänä, eräältä hyvin iäkkäältä pariskunnalta saamani daalia, on myös selvinnyt
ensimmäisestä talvesta varastossamme. Tutkin tänään suurella jännityksellä, löytyykö kukasta yhtään kevään merkkejä ja yksi verso oli jo noussut pinnalle. Voi sitä ilon määrää!


Pieni, pieni daalian verso.

Odotan taas näitä alla olevia daalian kukkia kesäpaikkamme pihamaalle ensi kesänä.


Viime kesän daalian kukka.

Mikä oli Sinun päiväsi positiivinen asia?



sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Vaihtuvia värimaailmoja

Keltainen. Lämmin.
Turkoosi. Viileä.

Keltainen ei nykyisin ole lempivärejäni, mutta väistämättä joka kevät iskee tarve saada sisustukseen ripaus keltaista.
Pirteä teepurkin pakkaus
Olen pienestä saakka pitänyt kasveista ja sisustamisesta.

Usko tai älä, mutta vanhin viherkasvini on jo yli 30 vuotta! Se on kiinanruusu, joka tekee kirkkaanpunaiset kerrotut kukat. Sain pienen juurrutetun oksan kauan, kauan sitten lapsuudenystäväni äidiltä, joka juuri täytti 80 vuotta! Olen joitakin kertoja miettinyt kukastani luopumista, mutta vielä en ole ollut valmis siihen. Meillä on kuitenkin ollut pitkä yhteinen matka. Siihen on mahtunut paljon ilon hetkiä, mutta myös surullisia ja rankkoja aikoja.
Tänä keväänä vaihdoin kiinanruusulleni mullat, leikkasin sen ja nyt tuo uskollinen ystävä työntää pieniä uusia lehtiä ihmisten ilmoille. Still going strong!


Uskollinen ystävä

Ensimmäiseen omaan huoneeseeni sain itse valita värit. Ette ikinä arvaa mitä värejä sieltä löytyi.
Kyllä, keltaista ja vaaleanvihreää. Toinen seinä oli keltakukkakuvioista tapettia ja vastakkainen seinä
yksivärinen vaaleanvihreä. Ja kaiken kruunasi tummanvihreä kokolattiamatto. Jes, todella rapea yhdistelmä, mutta lapsesta ah, niin ihana!
Sisustusinto näkyi myös siinä, että monesti vuoden aikana huoneeni kalusteet löytyivät illalla eri puolelta huonetta, kuin missä ne aamulla olivat olleet. Pieni sisustaja ja "stailaaja"  oli taas iskenyt! Naapurit varmasti ihmettelivät sitä romuamisen määrää....

Koulun betoni- ja puutöiden ohessa kotona on ollut meneillään tyttären huoneen sisustuksen päivitys.
Pinkki, "pienen neidin" aikakausi on nyt ohi ja pre-teinin maailma alkaa hahmottumaan. Pinkit perhoset saavat nyt lentää tuulien mukana ja tilalle astuu hieman graafisempi linja - valkoista, harmaata, keltaista, turkoosia.
Huoneen päivitys on vielä vaiheessa, mutta pikku hiljaa se alkaa muotoutumaan.

Pikku prinsessan huone


Päiväpeiton kukkakuvioita


Uusi aikakausi astuu kehiin....


Ja tällaista värimaailmaa tilalle
Graafisia linjoja. Nämä kuviolliset tyynyt
ovat tosin yksivärisen seinän yhteydessä,
eli ihan näin rajuja yhdistelmiä ei vaakaraita
tapetin yhteyteen tule.


Myös Ystävänpäiväpuu sai jo keväisemmän värityksen. Puun oksilla nököttää nyt keltaisia lasisia sieniä, valkoiset perhoset palasivat takaisin ja pieni keiju päivystää oksalla piristämässä päivääni.





Pihan talviset koristeet ovat löytäneet tiensä varastoon ja narsissit ovat saapuneet pääsisäänkäyntimme yhteydessä oleviin neliskulmaisiin lyhtyihin. Siellä ne ovat hieman paremmin suojassa, mikäli kylmät yöt vielä saapuvat. Ja tunnetusti kevät ja syksy on meidän perheessä sitä aikaa, kun juoksen illoin aamuin peittelemässä tai purkamassa harsoja, jotka suojaavat kukkia kylmyydeltä.


Ihana perunanarsissin kukka
Pienet lumisateet eivät haittaa. Edesmennyt mummini olisi todennut hymyssä suin keväiseen lumisateeseen, että "uusi lumi on vanhan surma!".

On maaliskuu. Päivät pitenevät. Kevät saapuu.......