Pärnun pauloissa

Puutarha-alan opiskelijaystäväni, jolla on miehensä kanssa asunto aivan Pärnun keskustassa, kutsui minut perheineni viettämään viikko sitten pitkää viikonloppua heidän kanssaan Pärnuun.

Kokemukseni Pärnusta, ennen tätä reissua, oli noin kahden tunnin mittainen.
Olin kerran ollut ostamassa siellä erästä vaatemallistoa, siis käynyt hoitamassa työasiat, ja palannut saman tien takaisin Tallinnaan. Minulle ei päässyt kyllä muodostumaan minkäänlaista käsitystä Pärnusta tuolla pikakeikalla.

Joulukuu, ei aurinkoa mailla eikä halmeilla, eikä myöskään lunta. Eli kaupunki ei millään muotoa ollut parhaimmillaan. Jouluvalot toki loivat tunnelmaa ja toi Pärnun sympaattisen puolen esille. Ja tällä matkalla minusta tuli vannoutunut Pärnu-fani!

Voin vain kuvitella, miltä Pärnu näyttää kesän tullen, kun vanhojen puistojen puut verhoutuvat lehtipeittoon ja istutusalueet kukkaloistoon. En malta odottaa, sillä lähden varmasti tutustumaan kamerani kanssa, miltä Pärnu näyttää kylpiessään auringonpaisteessa ja väriloistossaan.

Kuljin joulukuisessa Pärnussa silmät kahvilautasen kokoisina.
Toinen toistaan hurmaavampia vanhoja rakennuksia ja huviloita.
Viherrakentamisen yksityiskohtia.
Ihania kahviloita.
Taivaallista ja edullista ruokaa.
Ja mahtavaa matkaseuraa.
Perfect!

Tässä kauniita puurakennuksia:

Aika rohkea....



Pikkulinnulla koti soma, ihan ikioma.

Viherrakentajien kädenjälkiä:



Viherkatto kerrostaloalueen keskellä....

 

Modernia arkkitehtuuria ja kivikoreja aitana...

Kuka sanoi, että käytävä autotalliin pitää olla suoraviivainen?

 

 

Muotoon leikatut tuijat tuovat tuulahduksen
keskieurooppalaisesta tyylistä.

Kun matkustaa ihmisten kanssa, jotka tuntevat kaupungin, kuin omat taskunsa, niin toki matkasta sai irti huomattavasti enemmän, kuin jos olisimme perheen kesken lähtenyt haahuilemaan sinne ensi kertaa keskenämme.
Ystävämme näyttivät meille heidän suosikkiravintolat, kahvilat sekä ostospaikat. Näin ollen Pärnussa oleminen oli silkkaa nautintoa.

 

Herkkuja herkkusuille:

Georgen seljankakeitto oli taivaallista.
Hinta 1,80 €.



Ravintola Postipoika ja maukas bliniannos.

Kahvila Piccadilly..

Piccadillyn maukas glögi...

...pari tryffelisuklaapalaa....

... ja tyttären kakkupala.

Puutarhaihmisenä oli toki pakko päästä puutarhakauppaan, kun sellainen sattui kohdalle.
Ihan sama vaikka eletään talviaikaa, matkaani tarttui kanttausrauta! Olin kesän työssäoppimisjakson jälkeen himoinnut omakseni tuota istutusalueiden ja käytävien viimeistelyyn käytettävää työvälinettä ja nyt sain hankittua itselleni sellaisen joululahjaksi. Toiveeni omista joululahjoistani tälle vuodelle oli jotakuinkin siinä.

Kanttausrauta pukin konttiin.

Ja toki, tarttui sieltä mukaan pari alennuksessa olevaa pinkkiä alliumin sipuliakin ja pari pussia kukansiemeniä....
Taidan olla ensi keväänä todella lirissä. Tänä vuonna olen hamstrannut sellaisen määrän kukkien siemeniä, että en oikeasti tiedä missä saan kasvatettua kaikki ne pikku taimet, joista toivon meille iloa ensi kesäksi....No, onhan tässä muutama kuukausi aikaa ratkoa tämä haaste...