Moussaka!

Vuonna 2010 vietimme viikon Kreetalla ystäväperheen kanssa.

Me, perheiden "emännät", olimme tuohon aikaan myös kollegoita ja meidät tunnettiinkin yleisesti nimillä "Tiku ja Taku". Tiku oli suunnittelupuolella ja minä, Taku, olin puolestani hankinnassa. Olimme varsinainen parivaljakko. Ideat lensi, uusia ja kaupallisia tuotteita tehtailtiin roppakaupalla ja odotin jokaista työpäivää innolla, että pääsi taas luomaan ja hankkimaan asiakkaille kivoja tuotteita.
Ne oli huisin hauskoja työvuosia.
Ja voin vilpittömästi sanoa, että ilon kautta tehty työ todellakin tuotti tulosta!

No, nyt eletään vuotta 2015.
Paljon on ehtinyt tapahtumaan, minä opiskelen ja Tiku on puolestaan toisessa yrityksessä töissä.
Olemme pysyneet ystävinä, vaikka pakkohan se on myöntää, että näemme paljon harvemmin kuin ennen. Se on harmi! Ystävistä saa iloa ja voimaa, joten on tärkeä muistaa ja ehtiä järjestämään hetkiä myös ystävien kanssa.

Olimme jo edellä mainitun Kreikan matkan jälkeen sopineet, että jossain vaiheessa vietämme yhdessä kreikkalaista iltaa. No, 4,5 vuotta siihen meni, mutta eilen illalla VIHDOIN istuimme saman pöydän ääreen ja vietimme iltaa kreikkalaisen ruoan merkeissä! Tämä oli juuri sitä mitä tarvittiin! Viime viikot ovat menneet jotenkin niin surusumussa, joten oli hyvä saada katkaistua tämä "suruputki" iloiseen jälleennäkemiseen!

Minähän en tunnetusti ole mikään kokki. Mutta olin päättänyt, että nyt ryhdistäydyn ja hoidan homman kotiin. Eli ei muuta kun Moussakaa vääntämään, kaveriksi kreikkalaista salaattia ja Tzatzikia. Isäntä oli valmistanut jälkiruoan jo edellisenä iltana valmiiksi.

Olen kokannut Moussakaa edellisen kerran monta vuotta sitten ja muistin kyllä, että siinä on useita työvaiheita ja aikaa menee. Keittiö näytti kokkauksen jälkeen siltä, että siellä todellakin oltiin touhuttu hiki hatussa...

Valitsin reseptiksi Maku.fi sivuilta kreetalaisen Moussakan. Resepti ja valmistusohje löytyy edellä mainituilta sivuilta.

Koska Moussakan valmistaminen on suhteellisen suuritöinen, niin päätin tehdä kaksinkertaisen annoksen reseptiin verrattuna. Kun kerran tekee, niin samalla vaivalla tulee vähän suurempikin satsi.

Here we go....
 

 

Omana kommenttina / lisänä reseptiin sanoisin seuraavaa:

-itse "itketin" sekä kesäkurpitsa- että munakoisoviipaleet. Eli leikkasin ne ohjeen mukaisiksi noin 1 cm paksuisiksi viipaleiksi ja ripottelin suolaa päälle. Annoin suolan "tekeytyä" noin puolisen tuntia ja sitten pyyhin leikattujen palojen pinnalle tulleen nesteen pois. Molemmin puolin.

Kesäkurpitsa leikattuna ja "itketysvaiheessa".

Tässä otetaan pannulla väriä munakoisoviipaleisiin.

-valitse perunaksi kiinteä perunalajike. Meillä sattui olemaan jauhoista lajiketta ja sen leikkaaminen "siisteiksi" viipaleiksi keittämisen jälkeen, oli jokseenkin haastavaa. Eli perunalla on väliä!

-silppusin muutaman kynnen valkosipulia paistettavan jauhelihan joukkoon.

-kerrosten (kesäkurpitsa, jauheliha, peruna, jauheliha, munakoiso) kasaamisen jälkeen painoin eri kerrokset tiiviisti "kasaan", jolloin palat pysyivät hieman paremmin kokonaisina, kun niitä siirsi vuoasta lautaselle.

Tässä kasataan jo viimeistä kerrosta vuokaan ja tämän
päälle tulee sitten vielä valkokastike.

-korvasin kerrosten päälle tulevan valkokastikkeen vehnäjauhon Maizenalla, sillä sain tästä ruokalajista gluteiinittoman.
Toimi loistavasti.

-jotta valkokastikkeeseen ei tullut kokkareita, niin siivilöin tarvittavan jauhomäärän pienen osan kerrallaan rasvan joukkoon ja sekoitin.

Siivilöityä Maizenaa, valkokastikkeen valmistusvaihe
alkamassa. Käytin tähän muuten voita öljyn sijaan.

-vuohenjuuston murustin valkokastikkeen joukkoon, mutta "vuohenjuuston kuoret" jäivät pinnalle lopuksi sen verran kellumaan, että päätin kaataa koko valkokastikkeen vielä siivilän läpi. Näin sain siitä samettisen pehmeää eikä kastikkeeseen jäänyt "sattumia".

Siivilöity valkokastike.
Tämä vielä vuoassa odottavien kerrosten päälle
ja ei muuta kun vuoka uuniin!

 Moussaka tuntui uppoavan niin vieraisiin kuin omaankin väkeen.
 Ihana ilta!

Jos ei ole mahdollista päästä matkalle, niin "laihialaiseen matkafiilikseen" voi yrittää päästä kotonakin. Katsellaan matkakuvia, muistellaan matkaa, maistellaan makuja ja kuunnellaan musiikkia.



Ehkä sitten taas jonain päivänä palaamme taas näihin maisemiin, jossa tuulen henkäys kutittaa kasvoja ja silmä lepää....

Aika pysähtyy....

Kevään ensimmäinen tentti alkaa koputtelemaan ovella.....joten, kirja käteen ja lukemaan.