lauantai 29. maaliskuuta 2014

Something good...



Hyvä elämän ohjenuora.

Yllä olevan tekstin mukaan jokainen päivä ei välttämättä ole hyvä, mutta jokaisessa päivässä on kuitenkin jotain hyvää. Ei hullumpi ohjenuora matkakumppaniksi joka ikiseen päivään.

Minun tätä päivää ilahdutti se, että viime syksynä varastoon laitetut hortensiat, jotka rakkaudella kannoin Hollannista saakka, ovat selvinneet talvesta ja uutta kasvustoa pukkaa jo runsain määrin.


Hortensia harson suojassa.


Tämä lisäksi viime kesänä, eräältä hyvin iäkkäältä pariskunnalta saamani daalia, on myös selvinnyt
ensimmäisestä talvesta varastossamme. Tutkin tänään suurella jännityksellä, löytyykö kukasta yhtään kevään merkkejä ja yksi verso oli jo noussut pinnalle. Voi sitä ilon määrää!


Pieni, pieni daalian verso.

Odotan taas näitä alla olevia daalian kukkia kesäpaikkamme pihamaalle ensi kesänä.


Viime kesän daalian kukka.

Mikä oli Sinun päiväsi positiivinen asia?



torstai 27. maaliskuuta 2014

Kuppi kahvia ja pala taivasta

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, viimeiset pari viikkoa ovat syystä tai toisesta vieneet minut ympäri Suomea. Olen käynyt mukavissa paikoissa, ja niistä on tietty kiva vinkata muillekin, jos sattuvat samoilla nurkilla liikkumaan.

Automatkalla Vuokatista Sotkamoon, radiossa soi Jenni Vartiaisen "Missä muruseni on".... Johdattelevaa, sillä olimme juuri matkalla Sotkamossa sijaitsevaan lempparikahvilaani, jonka nimi on Murunen. Aivan toppen mesta torin laidalla: positiivinen henkilökunta, suussa sulavaa ruokaa ja leivonnaisia, rento meininki, juuri sellainen lifestyle tyyppinen sisustus, josta mie piän. Tänne täytyy päästä joka kerta, kun olemme Vuokatin suunnalla lomailemassa.

Näitä herkkuja löytyy siis Sotkamosta sekä myös joulun alla Kajaanissa avatusta kahvilasta/sisustuskaupasta.
Kts. www.murunen.fi




 
 
 

 
 
 
 
 

 
 



Murusen seinällä lukee
" Elämä on epävarmaa, syö jälkiruoka ensin"

Todellakin! Allekirjoitan täysin tämän edellä mainitun.....
Ja sitten kipin kapin keittämään kaffetta ja sulattelemaan suklaista kakkupalaa suussa!
Nopeet syö hitaat =)

PS. Kuvat ovat keväältä 2013 ja 2014




sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Here & there & everywhere

Sinkoilua, sinkoilua. Sinne, tuonne ja takaisin.

Sain ystävältäni puhelun muutama ilta sitten. Ääni sanoi "et ole päivittänyt blogiasi muutamaan päivään, katsoin aamulla bussissa"... Olipa mahtava palaute, kiitos siitä, Sirpa! En olisi ihan äkkiseltään uskonut, että joku lukee blogiani jo aamutuimaan matkalla töihin. Mutta tämä oikeastaan kertoo myös ajan hengestä, ihmiset liikkuvat, samalla seuraavat ja updeittaavat asioita missä ja milloin vain.


Kukka blogini seuraajille ja kaikille
kevään synttärisankareille!

Juu-u. Tuntuu, että tähän maalis-huhtikuun tienoolle kumuloituu tänä vuonna many, many things.
Osaan on pystynyt ennalta valmistautumaan, mutta osa asioista on kuitenkin ollut "toisten kädessä" ja niihin on vain ollut pakko tarttua, kun tilanne on tullut eteen. Eli on joutunut priorisoimaan omaa ajankäyttöään rankalla kädellä ja luovimaan dominoefektien keskellä. Tästä syystä blogin päivitys on hieman laahannut.

Mutta yritän nyt kiteyttää pähkinänkuoreen, mihin aikani on pääasiassa mennyt opintojen puitteissa.

VETTÄ LÄPÄISEVÄ BETONILAATTA: Nyt täytyy kyllä sanoa, että en IKIMAAILMASSA olisi arvannut kuinka paljon voi teettää työtä oikean paksuisen ja ehjän, vettä läpäisevän betonilaatan valmistus. Kolmas vedos on nyt kuivumassa.
Ensimmäisen vedoksen laatat olivat jo halki, ennen kuin aloin irrottamaan veden läpäisyä edesauttavia muottitappeja. Miksi laatat olivat halki, God only knows. Muutamalle muullekin opiskelijalle oli käynyt samoin. Oliko massa kuivunut liian nopeasti, vaikka oli kelmun alla kuivumassa? Oliko puutapit öljyämisestä huolimatta imeneet betonimassasta liikaa kosteutta ja se aiheutti halkeamisen?

Seuraavaan versioon tein tapit styroksista, siinäkin meni oma aikansa, kun yritti leikata vapaalla kädellä SUORIA 3 x 3 x 5 cm tappeja. NO WAY, ei tullut mitään. Kuumasaha sulatti styroksin niin nopeasti, ihan kuin olisi leikannut veitsellä sulaa voita, eli siinä olisi pitänyt olla supernopea ja supervakaa käsi.
No, sitten seuraava yritys muotosahalla. Tällä homma sitten onnistui ja sain tapit leikattua ja kiinnitettyä kuumaliimalla muotteihin ja betonimassan muotteihin kuivumaan... Ja yllätys, yllätys, toistamiseen käytössä ollut muotin pohjavaneri oli sitten kosteudesta "pullahtanut" saumasta sen verran, että massaa oli päässyt valumaan yhdestä kulmasta ulos, joten eipä ollut laatta kuivuttuaan tasainen eikä 4 cm. Juu ei.
Kakkosvedoksen muotti styroksitapeilla

Ja eikun uutta versiota kehiin.
Alkuperäiset puutapit olivat olleet kaksi pari päivää öljyssä imeytymässä, joten päätin kokeilla niitä vielä kerran. Toivottavasti ne eivät tällä erää ime vettä, että saan tapit betonivalusta poistettua ja laatat pysyisivät ehjinä. Kokeilin myös tappien päällystämistä Elmu-kelmulla, mutta eipä tuokaan kokeilu oikein ottanut tuulta siipien alle...
Katsotaan nyt sitten mitä näistä aikanaan tulee, vai tuleeko yhtään mitään.
Toivon hartaasti, että kolmas kerta toden sanoo. En nimittäin usko, että betonimuotti kestää enää yhtään kertaa ylimääräistä purkamista ja kasaamista. Niin monesta kohtaa se on jo porattu & ruuvattu.

Vielä uusi yritys puutapeilla.


SUUNNITTELUA: Suunnittelutyöt ovat pitäneet minua myös kiireisenä.
Mieluista tehtävää toki ja haluan suoriutua jokaisesta suunnittelusta parhaalla mahdollisella tavalla.
Suhteellisen suuritöinen uudiskohde Espoossa, on mielenkiintoinen ja haasteellinen projekti.
Siinä on päässyt keskustelemaan kohteen uudisrakennuksen suunnitelleen arkkitehdin kanssa sekä kommunikoimaan myös maatöitä aloittelevan maaurakoitsijan kanssa. Sisustussuunnittelijan kanssa istuimme alas jo ennen pihaluonnostelun aloittamista. Lisäksi opettajani on ohjaamassa minua tässä projektissa. Oman mielenkiintonsa kohteeseen antaa se, että tämän kohteen asiakaskommunikointi on tähän mennessä hoidettu täysin etänä, koska asiakas asuu ulkomailla.
Alustava suunnitelmaselostus kohteesta on tehty, seuraavaksi pitäisi alkaa koostamaan viherrakennusvaiheeseen liittyvää työselostusta. Sitten edessä on kasvilistojen koostaminen ja tarjouspyynnöt, viherrakentajien kilpailutus sekä asfaltointiin liittyvien kilpailutusten hoitaminen.
Opettajani sanoi, että tämä on ensimmäinen kerta (ja hän on pitkän linjan suunnitteluammattilainen), kun hän on sellaisessa projektissa mukana, jossa kohdetta suunnitellaan ja rakennetaan tällä tavoin etänä. No, kerta se on ensimmäinenkin =)

Toisen Espoossa sijaitsevan asiakaskohteen suunnittelutyöt ovat myös edenneet ja pääsemme varmasti huhtikuun puolenvälin tienoolla rakentamaan kohdetta. Itse kohteen saneerattava alue on vain muutaman kymmentä m2, mutta rakenteellisesti haastava. Lisäksi ympäröivä maa on kalteva joka kulmalta eri suuntaan.
Kohde vaatii muurin purkua, toivottavasti vieressä oleva käytävä ja portaikko eivät romahda samalla.
Lisäksi purettavan istutusaltaan sisällä on läpimitaltaan noin 0,5 m tammen kanto, joka pitää poistaa kaivinkoneella. Muurin vieressä on myös kaivo sekä istutusaltaan sisällä kulkee sähköjohto pihavalaistusta varten.Tämä alue pitää purkamisen lisäksi fyysisesti rakentaa uudelleen ja uusiokäyttää jo olemassa olevaa muurin kivimateriaalia. Haasteen tähän antaa se, että muurista pitää rakentaa suht yhtenäinen, nyt yhdeltä sivulta puuttuu kokonaan muuri, ja tätä vastaavaa kiveä ei ole enää saatavilla.....Huomioitavaa myös on, että alue toimii lumenkeräyspaikkana talviaikaan, samoin
lasten lumilinnan rakennuspaikkana ja kesäaikana sen tavoitteena on, että se on helppohoitoinen
ja kasvivalinnoiltaan matalaprofiilinen istutusallas.
Päältäpäin katsottuna ei ensisilmäyksellä vaikuta kovinkaan ihmeelliseltä projektilta, mutta käytännössä tässä on kyllä reippaasti haasteita. Jos tämä rakennusprojekti menee putkeen ilman suurempia ongelmia, niin sen valmistuttua on ehkä syytä juhlaan.
Tässä kohteessa meitä on siis useampia henkilöitä rakentamassa, joten en siis ole onneksi yksin tämän haasteen kimpussa.

TOP:
Opintoihin liittyvät TOP (työssäoppimis) jaksot starttaavat piakkoin.
Itse asiassa tämä suurempi edellä mainittu uudiskohde on yksi minun TOP-kohteista.
Tämän lisäksi aloittelen huhtikuun puolella Kymenlaaksossa harjoittelun puutarhalla.
Kävin viime viikonloppuna puutarhalla tekemässä TOP-paperit kuntoon.
Tavoitteena on tällä jaksolla oppia taimien kokonaisvaltainen kasvatuskaari. Ja toivottavasti myös kukkakimppujen sidontaa ja asetelmien tekemistä =)
Eli kevät menee edes takaisin suhatessa Espoon ja Kymenlaakson väliä. Odotan innolla niitä päiviä, kun voin aamulla polkea vanhalla "munamankelilla" (siis fillarilla) mökiltä hiekkateitä pitkin, kohti puutarhaa ja viettää päivät maaseudulla, keskellä kauniiden kukkien väriloistoa.


Pikku orvokit kasvavat jo puutarhalla.
 
Elokuussa jatkan sitten TOP-jaksoa Espoossa sijaitsevassa puistossa. Näistä lisää myöhemmin.

TENTTEJÄ:
Pari tenttiä on tulossa lähiaikoina . Lukemista siis riittää.
Tieturvaan liittyvät asiat ovat hyvä osata ja pakkokin, jos meinaa läpäistä Tieturva 1- kokeen.
Tieturva 1 =  tietöiden liikenteen järjestely-ja turvallisuuskoulutuksen peruskurssi. Tämä on ihan hyödyllistä luettavaa, mutta teksti on suhteellisen "hyydyttävää" joten tätä vajaan 100 sivun tietopläjäystä on aika raskasta lukea. Myönnettäköön, että pari kertaa olen nukahtanut tämä teoksen ääreen.

Tieturva 1


Viherrakentamisen tenttiä pukkaa myös sekä pensaiden opettelua latinaksi =)
Dasiphora fruticosa = pensashanhikki.

Dasiphora fruticosa

YM.
Näiden em. lisäksi mukavat syntymäpäiväjuhlat, talviloma ja ikääntyvän omaisen asioiden hoito on vienyt ympäri Suomenmaata.
Nasta laudassa ja tukka hulmuten olen polkenut autoani ja pikku hiljaa asiat nytkähtävät eteenpäin....

Still going strong  =)






















lauantai 8. maaliskuuta 2014

Mitä jäbä duunasi?

Koiramme vaati lenkille.
Ok, mennään mennään...
Se on jännä juttu, että kun on hyvä "flow" päällä, niin ei millään malttaisi nostaa takamustaan koneen äärestä pois. Mutta, sitten taas kun pääsee ulkoilmaan, ja jos aurinkokin vielä kruunaa päivän, niin sitten ei millään malttaisi tulla sisälle istumaan.

No, joka tapauksessa, ilma oli mitä mainioin, joten päätin napata kameran mukaan lenkille.
Ja olin oikeasti kyllä happihyppelyn tarpeessakin.

Tuuli teki kuvaamisen tänään suhteellisen haastavaksi.
Pienten silmujen zoomaaminen, oksan heiluessa edes takaisin, laittoi kyllä minun taidot koetukselle.
Kameran näytöltä katsottaessa, osa kuvista näytti olevan ihan jees, kunnes pääsin kotiin ja laitoin muistikortin koneelle. No, eipä ne kuvat nyt enää suuremmalta näytöltä katsottuna näyttäneetkään niin tarkoilta.

Mutta tässä tämän päivän kuvasaldoa, siis edes jotenkin onnistuneita versioita.


pajunkissoja
kerrostumia ja heijastuksia




menneen talven törröttäjiä (hortensia)


olisikohan tässä kampasaniainen??

kohta kukkii krookus

kärhön viime kesän kukinto

syreenin silmu

sieltähän kurkistaa raparperi


valoa ja värejä


kevään vihreyttä

Ja mitä duunasi perheemme pikkujäbä, tuo turremurre, sillä aikaa kun emäntä oli keskittynyt tihrustamaan maailmaa linssin läpi... No, jäbähän meni ja otti mutakylvyn! Selvisi sekin, miksi sinne ulos oli niin kova hinku.Piti ilmeisesti päästä aamulenkin jälkeen käydyn shampoopesun tuoksuista eroon. Westie on Westie, vaikka shampoolla jynssäisi.....




Pikkujäbän shampoo
 

piilosilla...ja NIIIIN trimmiä vailla!

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Vaihtuvia värimaailmoja

Keltainen. Lämmin.
Turkoosi. Viileä.

Keltainen ei nykyisin ole lempivärejäni, mutta väistämättä joka kevät iskee tarve saada sisustukseen ripaus keltaista.
Pirteä teepurkin pakkaus
Olen pienestä saakka pitänyt kasveista ja sisustamisesta.

Usko tai älä, mutta vanhin viherkasvini on jo yli 30 vuotta! Se on kiinanruusu, joka tekee kirkkaanpunaiset kerrotut kukat. Sain pienen juurrutetun oksan kauan, kauan sitten lapsuudenystäväni äidiltä, joka juuri täytti 80 vuotta! Olen joitakin kertoja miettinyt kukastani luopumista, mutta vielä en ole ollut valmis siihen. Meillä on kuitenkin ollut pitkä yhteinen matka. Siihen on mahtunut paljon ilon hetkiä, mutta myös surullisia ja rankkoja aikoja.
Tänä keväänä vaihdoin kiinanruusulleni mullat, leikkasin sen ja nyt tuo uskollinen ystävä työntää pieniä uusia lehtiä ihmisten ilmoille. Still going strong!


Uskollinen ystävä

Ensimmäiseen omaan huoneeseeni sain itse valita värit. Ette ikinä arvaa mitä värejä sieltä löytyi.
Kyllä, keltaista ja vaaleanvihreää. Toinen seinä oli keltakukkakuvioista tapettia ja vastakkainen seinä
yksivärinen vaaleanvihreä. Ja kaiken kruunasi tummanvihreä kokolattiamatto. Jes, todella rapea yhdistelmä, mutta lapsesta ah, niin ihana!
Sisustusinto näkyi myös siinä, että monesti vuoden aikana huoneeni kalusteet löytyivät illalla eri puolelta huonetta, kuin missä ne aamulla olivat olleet. Pieni sisustaja ja "stailaaja"  oli taas iskenyt! Naapurit varmasti ihmettelivät sitä romuamisen määrää....

Koulun betoni- ja puutöiden ohessa kotona on ollut meneillään tyttären huoneen sisustuksen päivitys.
Pinkki, "pienen neidin" aikakausi on nyt ohi ja pre-teinin maailma alkaa hahmottumaan. Pinkit perhoset saavat nyt lentää tuulien mukana ja tilalle astuu hieman graafisempi linja - valkoista, harmaata, keltaista, turkoosia.
Huoneen päivitys on vielä vaiheessa, mutta pikku hiljaa se alkaa muotoutumaan.

Pikku prinsessan huone


Päiväpeiton kukkakuvioita


Uusi aikakausi astuu kehiin....


Ja tällaista värimaailmaa tilalle
Graafisia linjoja. Nämä kuviolliset tyynyt
ovat tosin yksivärisen seinän yhteydessä,
eli ihan näin rajuja yhdistelmiä ei vaakaraita
tapetin yhteyteen tule.


Myös Ystävänpäiväpuu sai jo keväisemmän värityksen. Puun oksilla nököttää nyt keltaisia lasisia sieniä, valkoiset perhoset palasivat takaisin ja pieni keiju päivystää oksalla piristämässä päivääni.





Pihan talviset koristeet ovat löytäneet tiensä varastoon ja narsissit ovat saapuneet pääsisäänkäyntimme yhteydessä oleviin neliskulmaisiin lyhtyihin. Siellä ne ovat hieman paremmin suojassa, mikäli kylmät yöt vielä saapuvat. Ja tunnetusti kevät ja syksy on meidän perheessä sitä aikaa, kun juoksen illoin aamuin peittelemässä tai purkamassa harsoja, jotka suojaavat kukkia kylmyydeltä.


Ihana perunanarsissin kukka
Pienet lumisateet eivät haittaa. Edesmennyt mummini olisi todennut hymyssä suin keväiseen lumisateeseen, että "uusi lumi on vanhan surma!".

On maaliskuu. Päivät pitenevät. Kevät saapuu.......