Piha ja puistotie: Syksyisiä kuvakulmia

Olen ollut jo muutaman vuoden ajan innokas valokuvaaja, vaikka ei sitä kyllä kuvien tasosta ihan äkkiä uskoisi....

Työni puolesta matkustaessani, puolentoista viikon reissun saldona on saattanut olla 600-900 kuvaa.
Ne eivät siis ole olleet mitään taidepläjäyksiä, vaan ihan kiireessä ja vauhdissa napsittuja työhön ja maisemiin liittyviä kuvia. Harrastan ajanvietteenä ulkomaan automatkoilla kuvien ottamista liikkuvan auton kyydistä. Siis istuessani auton kyydissä, en ratissa.... Joskus, harvoin, kuvat onnistuu ja enimmäkseen niistä ei ota Erkkikään selvää.

Hong Kongin sumuisen päivän silhuetti,
matkalla tapaamisesta toiseen...

Hollannissa.....matkan varrella

Ihmettelet varmaan, että miten tämä valokuvaus liittyy näihin viherrakentamisen opintoihin.
Liittyy kyllä.
Kuvaamme tekemiämme projekteja ja koostamme niistä raportteja sekä opettajalle että omaan portfolioomme. Tämän lisäksi kasviopintoihin kuuluu sähköisen kasvion tekeminen. Eli jokainen kuvaa pitkän listan kasveja itse, merkkaa niiden suomenkieliset nimet, latinankieliset nimet ja opettelee nämä kasvit ulkoa. Myös latinaksi, sillä ammattilaiset keskustelevat kasveista latinankielisillä nimillä.

Näiden edellä mainittujen asioiden tekemistä edesauttaa huomattavasti se, jos viihtyy kameran kanssa.

En ollut aikaisemmin osallistunut yhdellekään valokuvauskurssille ja kun syksyllä koulussamme alkoi sellainen, olin tikkana paikalla. Kurssi on vieläkin meneillään, mutta täytyy sanoa, että valitettavasti tästä kurssista ei ole ihan hirveästi tarttunut takkiin. Jotain pientä kyllä, ja sekin on toki kaikki kotiin päin!

Kyseisen kurssin vetäminen on opettajan näkökulmasta varmasti äärimmäisen haasteellinen. Meitä on siellä joukko todella erilaisista lähtökohdista olevia ihmisiä. Jokaisella on erilainen osaamispohja, erilaiset kamerat ja erilaiset intressit. Yksi haluaa oppia ihan perusvalokuvauksen, toinen haluaa studiotyöskentelyä, joku hallitsi alussa juuri ja juuri kameran käytön. Toiset puolestaan ottavat jo aivan huipputason kuvia ja osaavat myös tekniikkaa apuna käyttäen muokata niistä upeita visuaalisia kokonaisuuksia.

Vaikka silmiä kirvelee omien kuvien taso, niin senkin uhalla täräytän muutaman nappaamani kuvan tähän tekstin jatkoksi, koska tarkoituksenani on kerätä tähän blogiin tapahtumia opintojen ajalta. Keväällä 2015 on sitten helppo palata muistelemaan missä tilanteessa oltiin syksyllä 2013. Onko kuvien taso yhtään parantunut, samalla tasolla vai peräti huonontunut? Toivottavasti tilanne ei ainakaan ole mennyt huonompaan suuntaan.
Kaikki muutkin blogini teksteissä käyttämät kuvat olen napsinut tässä syksyn aikana, joten kaipa se harjoittelu jossain vaiheessa alkaa tuottamaan tulosta. Ehkä löydän ensi vuoden aikana aikaa mennä ihan yleiselle valokuvauskurssille, jossa kaikki tumpelot istuu siellä suut töttöröllä rivissä ja asiat käydään läpi aakkosista alkaen. Ja että viimeistään siinä yhteydessä tulee hankittua myös kunnon kamera. Sekin vois hieman edesauttaa asiaa... Toisaalta, ei se uusi kamerakaan tilannetta pelasta, jos kuvaajalla ei ole zoomaus hanskassa.
No, olen joka tapauksessa jo vinkannut joulupukille, että uusi kamera voisi olla aika nasta juttu!