Kukkia - iloon ja suruun

Elämässä tulee vastaan ilon ja surun päiviä. Yhteistä niille kuitenkin on, että kukat sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Eiliselle sattui kahdet ilon juhlat.

Serkkutyttö vietti syntymäpäiviä ja siellä oli pöytä koreana.
Väsäsin hänelle synttäreiden kunniaksi tällaisen kukkaistutuksen.
Istutuksesta löytyy kerrattua petuniaa sekä edestä hopeaputousta tai hopeavitjaa. Jälkimmäistä kutsutaan ainakin näillä kahdella nimellä.

 



Sitten toiset bileet sattuivat samaksi illaksi.
Ystävä juhli pyöreitä vuosia ja lahjatoivomuksena oli skumppaa ja karkkia. Mutta, täytyyhän sitä edes hieman olla kukkiakin...ja ripaus yrttejä.
No, tämän lahjan tarina olikin sitten hieman pidempi.
Kierrätys on päivän sana. Eli puulaatikko on vanha ja todella painava. En tiedä mistä puulaadusta se on valmistettu. Tämä on yksi niistä laatikoista, joita kävin viime syksynä pelastamassa ja otin talteen. Syksyllä pesin sen pikaisesti, koska ilma oli jo kylmä ja ajattelin, että turhaan sitä kastelen sen enempää. Jätin kunnon pesun, harjan kera, tälle viikolle, koska eräänä päivänä aurinko pilkahti sen verran, että sain sen pesun jälkeen hetimiten kuivamaan.

Koska perheen isäntä on innokas kasvien kasvattaja, niin uskalsin yhdistellä tähän settiin myös hyötykasveja: eli samettikukkien lisäksi tästä löytyy mm. ranskalaista rakuunaa, kuvernöörin kukka, lime oregano, mansikkaminttu, paprika "red snack", stevia jne.
Ja samettikukkaa tiesin löytyvän heidän istutuksistaan jo ennestään.

Jotenkin tähän vanhaan puulaatikkoon sopi hyvin myös Brunbergin ruskeassa paperikäärössä olevat riisisuklaat ja vadelmatryffeli. Eli kurvasin eilen Porvoossa sijaitsevaan myymälään.
Ja arvatkaa vaan mikä kuhina siellä oli... Monelle muullekin maistuivat Brunbergin herkut!

Juhlat olivat mitä mainioimmat. Mukavaa väkeä, erinomaista ruokaa, hyvää musiikkia ja aurinkoinen ilmakin kruunasi juhlat! What else can you ask for?

Kuten mainitsin, niin kukat kuuluvat myös niihin harmaasävyisempiin päiviin.
Pääsin kuluneella viikolla osallistumaan tukkukäyntiin, kävimme hakemassa leikkokukkia viikonlopun suruvihkoon.
Perjantaina pääsin sitten myös seuraamaan, kuinka tällainen suruvihko rakentuu.
Siinä on ihan omat ohjeistukset mihin kohtaan mikäkin kukka tulee ja mihin tasoon.
Kaunishan siitä tuli.



Tervehdys viimeiselle matkalle.